En pysty päästämään irti Hänestä. En, vaikka kuinka haluaisin. Eihän ihminen kestä jatkuvaa surua. Sille on saatava piste, mutta en tahdo löytää sopivaa paikkaa. Lähes hukun onneen, kun minulla on ruokaa,perhe,koti,ystäviä,puhdasta vettä,oma huone, voin käydä koulua,kesäloma,koira... Mutta tuntuu kuin minulla ei olisi mitään. On päiviä jolloin katson maisemaa joka ympäröi minut, hymyillen vedän syvään henkeä ja olen onnellinen. Tuo onni on juuri sen hetken, se on niin lyhyt hetki etten saa siitä iloa irti. Kaikilla pitäisi olla oikeus onneen, juuri sellaiseen mikä oikeasti tekee onnelliseksi ja kestää äärettömän pitkään. Ihmisillä pitäisi olla päiviä jolloin he tuntevat itsensä onnettomiksi vain sen pienen hetken ja lopun päivää ovat onnellisia. Luulen, että minun onneni löytyy Hänestä.
Hän on niin lähellä, onni niin kaukana.

Can't live with or without you.